Jos nyt jaksais..

Elikka uuvuttavan Saksan kiertelyn jalkeen turvallisesti Tanskassa. Saksan kiertely ei ollu uuvuttavaa oikeastaan siksi, etta siella olisi ollut tylsaa. Kyllahan sita hauskaa on pidetty. Uuvuttavaa se oli lahinna siksi kun tilin saldo oli mita oli. Kaljasta on paha tinkia. Sehan on tunnetusti yksi elaman edelletyksista ja paivittaiskaytossa oleva elintarvike, tai no osa elamaa kuitenkin. Ja kun se on lahes halvempaa kuin limu tai vesi, on turha lahtea spekuloimaan kumpaa joisi mielummin. Ja safkaahan on ainakin joka toinen paiva pakko ostaa, niin rahaa majoitukseen ei juuri jaanyt. Asemilla ja junissa nukkuminen on pidemman paalle rankkaa ja uuvuttavaa. Varsinkin nykyaan kun nuo asemavirkailijat ovat niin virkaintoista porukkaa, etta asemalla nukkuessa lippuja kysellaan tunnin valein..jep yrita ite nukkua. Toista se oli aikesemmin kun asemilla nukkuminen oli helppoa, nukkui vain. Mutta ehtiihan sita Suomessa sitten nukkua!
Pari paivaa sitten olikin lepoa ruokailua Nystedissa Tanskassa sukulaistadin luona. Tanaan saavuinkin sitten tanne Koopenhaminaan. Asunto jarjesty sukulaisen luota, keskustasta. Muutaman paivan jalkeen siirtyminen 5000 asukkaa kulasta tanne isompaan kylaan tuntuu kylla mukavalta. Viela kun majapaikan tarjoaja tykkaa itsekkin enemman ja vahemman ja viela vahan enemman oluesta, tuntuu tama hyvalta paikalta. Ilmeisesti ihan kiire lahteakkaan ei ole kun kyseli jo etta olethan taalla viela perjantaina. No olenhan mina jos vain sopii olla. Näin jopa pikkuserkkuja ekaa kertaa. Huomasittehan ettta tuota lausetta varten kaivoin jopa æen pilkut esiin..ei ainakaan tule vaarinkasityksia..toinen lukijoista on hyvinkin kaksimielinen nahkaas..
Voisin kohta yrittaa uppia kuvia kun aikaa on ja koneelle paasee.
C ya joskus!